(Tähän väliin pahoittelut, kuvin asettelu on ihan sanonko mistä (!!) mutta menisi nyt ikä ja terveys sitä korjatessa. Etteköhän te nappaa mikä kuva kuuluu mihinkin tarinaan.)
Matka (tylsistyttävän lyhyt sellainen) alkoi aamulla samoissa fiiliksissa kuin mihin eilinen ilta päättyi. Tuleeko jollekin muulle aina sellainen olo, kun jos on odottanut jotain reissua toooosi kauan ja toooosi innoissaan, niin just ennen lähtöä tulee fiilis, että ei haluakaan lähteä? Is it just me? No, turha siihen on jäädä itkemään eteiseen, vaan kotiovelta bussipysäkille laulelin antaumuksella "Oven kiinni laitan ja katson eteiseen, naulakko sinne yksin jää.. laukku kainalossa hyppään aamuun ruuhkaiseen, en vastaantulijoista tunne yhtäkään.." No, mun onneksi vastaantulijoita ei vappupäivän aamuna kello 6.30 ihan hirveästi ollut liikkeellä ja ne ketkä oli (trust me) eivät kiinnittäneet huomiota mun laulamiseen :D
Pienien takaiskujen jälkeen (reipas ylipaino matkatavaroissa ja taksin kulun totaalisesti blokanneet demostratsioonit) pääsin asuntolan ovelle ja olipa ihanaa kun alhaalla luki jo sukunimi valmiina nimitaulussa. Hymy kasvoi pomppimiseksi kun näin kämpän. Upea avokeittiö, astianpesukone (!!), kylppäri, olohuone ja... iso parveke jonne koko seinän lattiasta kattoon ikkunat (pikkujuttu jota mä vaan rakastan) ja koska kyseessä on ylin kerros, parvekkeelle paistaa isosti aurinko ja mä niin aion joka aamu syödä tuossa aamupalaani. Ja ehkä iltapäivällä yksi olut. Oho, eikun siis illalla, tarkoitan. Päivät taidan olla töissä (note to self).
Kaksi aamupalaa ja jäde ei pitänyt reissupäivän nälkää puoltapäivää kauempaa, joten suuntasin herrrkulliseen italailaiseen syömään tämmöistä tosi terveellisen näköistä lasagnea. Jälkkäriksi huitaisin vielä kunnon apfelstrudelin, josta nyt ei ole kuvaa, kun pelkään että pyörrytte jo tuohon lasagneen :)
Laura, sä tuut niin repeemään tätä: OLUTPYÖRÄ. Hei haloo, mä rakastan pyöräilyä ja sitten näistä reissuoluista kun nyt on tullut pieni sisäpiirin vitsi, niin kuinka täydellinen toi menopeli on mulle. Voi kuulkaa laulu raikasi kaukaa kun tuo lähestyi. Ka, siis lauluakin vielä! Ah, täydellistä.
Unter den Lindenin päässä olevassa puistossa oli jotain vappupäivän tapahtumia ja pari ihan kivaa keikkaa. Puistohengailun jälkeen törmäsin vielä muuriinkin. Sen mitä siihen nyt enää siis kykenee _törmäämään_.
Grillaaminen ja rantsuilu on täällä ilmeisesti tosi in ja hot (ja mikäs siinä!) Spreen rannassa on aivan mahtava meno jo nyt ja voin vain kuvitella miten se kesää kohti paranee. Paras oli tuo mesta, missä rakennushommat oli vielä ihan alkutekijöissään, mutta pojat oli pistänyt grillin tulille ja siinä makkara kuumeni kun oluita korkattiin :) I like, keep it real guys.
Nyt siis nettiyhteys kotoa surraa, sain viimein ostettua ne liput Lady Gagan keikalle, josta oon siis hei KOHTUULLISEN INNOISSANI. Kämppäkuvia laittelen myöhemmin. Nyt suihkuun ja sitten ehkä käperryn sohvalle teemukin kanssa katsomaan jonkun piirretyn ja aamulla ajattelin tutustua paikalliseen, niin kovasti kehuttuun brunssikulttuuriin
Bis später, ihanaa alkanutta toukokuuta sinne Suomeen!
No Tollasen yhden päivän sähköisellä tourilla voisin sano, et oon jo rakastunut paikaan. Me mennään ainakin tonne grillibileisiin ja tohon pyörään,mut saiskohan niitä kuljetettua suomeen. Toisaaltavoihaan me maikun kaa ajaa yks tollanen tänne :)Ei se kauan kestä, jos vaan on kaljaa.
VastaaPoistaVoi vitsi, ihan hassua ajatella, että olet nyt siellä Saksassa. Nyt sitten pitäis osata saksaa puhua, eikä vain omakeksimiä sanoja. :) Huippua toukokuun alkua sinnekin! Jutellaan pian!
VastaaPoistaMä niiiiiin tiedän tuon tunteen; ensin on odottanut lomaa, lentoa tai ylipäätään lähtöä ja viimeisenä iltana tulee se olo, että en mä haluakaan!! Mitä ihmettä se on, en tiedä, mutta believe me, tuttu tunne ja aina se on (onneksi) pettänyt!:)
VastaaPoistaMahtavata ihanata sunnuntaibrunssia,
Heini
huhhhahei, ihanaa lukee, mite menee!!
VastaaPoistaSirkussaksa, kalja,kesä, Pirita, aurinko, pojat, pyörä, ranta, musiikki/keikat, ruokaa, muuri..... Tota, iha ookooo alotus noin niiku yhdeksi päiväksi :) Tsemppii huomiseen duuniin!
- Grande Mama
Laura: Toi pitää todellakin testata. Pitää vaan rekrytä jotain Jürgeneitä siihen polkemaan että saadaan kaikki paikat täyteen ja voidaan itse keskittyä olennaiseen :)
VastaaPoistaJohanna: Joo, jutellaan pian. Mese tai sit mie soittelen..
Heini: No hyvä etten oo ainut! Onhan tää täällä olo hieman irtonaista ja outoa just nyt, mutta "onneks" huomenna alkaa työt. En sit jaksanukaan brunssia odottaa kun jostain syystä heräsin jo seitsemältä. Kävin sitten korvauksena lounaan Starbucksissa :) Ah, ich mag <3
Grande: Kiitos tsempistä, sit todella tarvitaan. Onneks löysin tänään Zarasta semmoset kengät millä viittii duuniin mennä. Tajusin, ettei mulla oikein sittenkään ollut mitään hyviä perus-työ-kesäkenkiä mukana.. Te muuten mahdutte varmaan ihan nätisti Lauran kans siskonpetiin (kirjaimellisesti, heh heh) tuohon mun levitettävälle sohvalle! Jee! Enää alle kuukaus ku ootte jo täällä :)