perjantai 25. kesäkuuta 2010

Pirita täällä, kuka(aan) siellä?

Vastausten tulvasta päätellen mun blogi on kuollut. Google Analytics kuitenkin kertoo, että tätä luetaan viikoittain Saksasta, Suomesta, Jenkeistä ja Puolasta (?), joten ehkä minä jatkan kirjoittamista. Ainakin itselle muistoksi täällä olosta - sehän tämän ensisijainen tarkoitus olikin.

Tämä viikko töissä meni mukavasti, koska meillä oli sellainen jury sessio, joka toi toivottua vaihtelua tietokoneen kanssa alati syvenevään tuijotuskilpailuun. Illallisella sain mukavan kommentin eräältä iäkkäämmältä professoris-henkiseltä mieheltä. Juttelin hänen kanssaan muutaman minuutin, kun tuli puheeksi, että olen Suomesta. Hän (itse britti) totesi, että "Mutta et sinä kuitenkaan suomalainen ole.. vai oletko..?" Hän oli jonkin verran itse viettänyt aikaa Helsingissä, eikä voinut uskoa, että olen suomalainen. Kuulema puheessani on sellaista värikkyyttä ja intonaatiota, etten mitenkään uppoa hänen käsitykeen suomalaisesta kommunikoinnista. Voi kuinka iloiseksi tekikään tämä herra minut :)

Olen koukuttautunut tehokkaasti jalakapalloon. Ghana pelasi erittäin hyvin (sanoo hän kolmen katsotun pelin kokemuksella) keskiviikkona, mutta Saksa oli piirun verran parempi. Jännitysnäytelmä jatkuu sunnuntaina ottelulla Englantia vastaan. En voi uskoa, että löydän itseni pohtimasta sitä, miten Pariisissa pääsen katsomaan tuon matsin! Vaan kyllähän se nyt on pakko nähdä, vai mitä?

Megarauhallinen päivä töissä on tuntia vaille paketti ja sitten tämä madamoiselle ampaisee U-bahnilla Schönefeldin kentälle, josta nousee kahdeksan jälkeen EasyJetin lento kohti Pariisia. Auf wiedersehen liebe Berlin, bonsoir mon cheri, Paris!

maanantai 21. kesäkuuta 2010

In Finland we also make music

Ich habe mit euch einige Mal gesprochen über Finnisches Musik und jetzt hier einige Beispiele :) Enjoy!

Starting with HIM. This band with the lead singer Ville Valo you should be able to recognize although they have been a bit quiet recently.



Here is for you Lauri Ylönen and his band The Rasmus. This band is a bit special to me, giving me big memories from my first years in the university.



Getting to a band that personally I don't loooove, but they say they are huge in Germany. So, are they?? Note the very Finnish pronounciation :D (sorry, Samu)



Then my best friend's all time favourite band, ladies and gentlemen: Nightwish. (ooh, shivers, they ARE brilliant!)



Continuing still in the same genre, here come the men of Stratovarius rocking it for you.



*sigh* ok, this one I just could not leave out, because do we Finns want it or not, here is a song everybody was making their best B-boy and flygirl moves "a couple" of years ago. Would have loved to post the cute video as well, but it wasn't available.



Ok, who's still with me?

I'd like to end this post with a couple of my favourites. Don Johnson Big Band (along with their lead singer) has been LOOOVE from the first sight to me. I thing our journey started in Ilosaarirock-festival in 2003 :) Here a song that comes with a feel good quarantee. The lady in the backing vocals is a truly amazing singer, Emma Salokoski.



And a newer favourite, Jenni Vartiainen and here her song "En haluu kuolla tänä yönä", Finnish for "I don't wanna die tonight".




And now, all my friends, feel free to add as a comment all the amaaaazing Finnish bands that I didn't think of :)

Cansei de ser Sexy says it the best:

"From all the shit the one I got to buy is music
From all the jobs the one I choose is music
From all the drinks, I get drunk off music
From all the bitches the one I want to be is music

Music is my boyfriend
Music is my girlfriend
Music is my dead end
Music is my imaginary friend
Music is my brother
Music is my great-grand-daughter
Music is my sister
Music is my favorite mistress"

sunnuntai 20. kesäkuuta 2010

Viikon (kuva)kohokohdat

Hellurei, niin vaan vierähti taas viikko Berliinissä. Siihen sisältyi tosi yllätyksekkäästi frozen yogurttia. Tosin edelleen tykkään vetää tuon herkun ihan ilman koristeita - nämäkin (ilmaiseksi saadut) marjat söin äkkiä päältä pois "makua pilaamasta" :)



Alennusmyynneissä ehdin pyörähtämään ja kuten näette, H&M on varsin persoonallisella otteella ottanut tämän alennusten laskemisen.



Näillä balleriinoilla on sipsutettu Berliiniä jalan ja pyörää poljettu. Ilmeisesti ei kuitenkaan ihan tarpeeksi tasapainottamaan kaikkea suklaista herkuttelua, sillä farkut, joissa tulin tänne, eivät enää mahdu jalkaan. Jaiks. Taisi olla pelottavan totta tuo "Berliinissä on vaara pallostua"... :/



Perjantaina Saksan pelin kunniaksi olin pukeutunut asiaankuuluvasti. Itse sitä tosin en ollut tajunnut, ennenkuin työkaveri asiasta huomautti "oooh cool, you're dressed as a german flag!!"



Lauantaina lähdimme Alko-aikaisen työkaverini ja hänen poikaystävänsä kanssa tutustumaan Berliinin Outlet-tarjontaan. Oli taas vaihteeksi vähän viileämpi päivä. Ja tähänhän ei tietenkään voinut varautua pukeutumalla tarpeeksi lämpimästi. Päädyin poistumaan outletista pukeneena kaikki ostamani vaatteet päällekäin, jotta tarkenisin.



Eilen ehdin illalla katsomaan viimein tuon Sex and the City 2:n, joka ylitti kirkkaasti etukäteen maanrakoon tallotut odotukset. Hauskin kohta oli silti se, kun leffassa Carrie toteaa Bigille, että "Is it because I am a bitchy wife, who nags?" - yleisöstä kuuluu sydämenpohjasta huokaiseva miesääni: "..yes". Ahhahah, koko yleisö repeää kikattamaan tätä niin tunteella artikuloitua kommenttia.



Tänään kävin tsekkailemassa East Side Galleryä, nukuin, söin ja kävin joogassa. Eli blaa blaa, blaa ja blaablaa :) Tätä kai kutsutaan arjeksi. Ja ihan kiva huomata, että niin sen oman arjen pystyy rakentamaan ulkomaillekin. Ensiviikolla pitkiin työpäiviin haetaan iloista energiaa suuntaamalla katse perjantaina nousevaan lentoon kohti Pariisia.

torstai 17. kesäkuuta 2010

Ich spreche Deutsch

Se on mukavaa oppia vierasta kieltä. Olen onnistunut huvittamaan työkavereitani tuon "geil" sanan varomattoman käytön lisäksi muunmuassa huudahtamalla "ooooh, keittiöitä!!" kun mentiin kahvioon jossa oli yllättäen tarjolla erilaisia kakkuja. Küchenissa tehdään Kucheneita. Ei toisinpäin.

Lisäksi sain eilen Benjaminilta kummaksuvan katseen ja kysymyksen "Wie, bitte?", kun halkaisin toimistohiljaisuuden pohtimalla ääneen, että "Pitäisköhän ostaa vähän kärpäsiä.." Siis kovasti lentoja sillä hetkellä katselin. Fliegen - Flüge. Ensimmäiset surraa, toisilla pääsee matkustamaan.

Joogassa mietin ensimmäiset tunnit, että ihanko tosiaan täällä "child's pose" on joku ihmeen telkkarinkatseluasento. Kun tuo telkkari-sana toistui useasti myös muissa asennoissa, aloin oppia, että Fersen on kantapäät, eikä siis sama asia kuin laiskasti lausuttuna Fernsehn.

Edelleenkään en tiedä mikä "downward facing dog" asento saksaksi on, sillä joka ikinen kerta se kuulostaa minusta omenaa tuijottavalta koiralta "Apfel schauende Hund". No samapa tuo, minulle kelpaa oikein hyvin ompuista pitävät koirat.

Tänään piti vielä koettaa ylittää itseään saksankielen kanssa. Suihkuni viemäri on taas tukossa ja sitä täytyi mennä isännöitsijälle selvittämään. Olin tällä kertaa katsonut sanakirjasta valmiiksi sanat "viemäri" ja "tukos", jotten joutuisi uudelleen käyttämään lausetta "ich habe problem mit dusch, wasser kommt, aber wasser nicht geht." Hienostihan sitten selvitinkin tämän asiaosuuden, kunnes isännöitsijä kommentoi mun sykeröillä olevaa tukkaa, että "kiva kampaus". Jos ei omistaisi tätä valtavaa tarvetta aina selittää kaikkea ylimääräistä, olisi voinut vain vastata, että "kiitos". Vaan ei.

Piti alkaa selittämään sitä, kuinka se on sykeröillä vaan sitä varten, että kun ajan pyörällä töihin, ja pitää pitää kypärää, niin sitten kun toimistolla avaa nämä, niin näistä tulee kihara tukka. Esitys sisälsi erittäin vahvasti pantomiimia ja kuulosti varmaankin suunnilleen tältä "Ahaa, no, kun toimistolla minä.. avata.. ja sitten kiharat.. tämän kanssa.. pakko.. joo.. aivan."

Niin että ensi kerralla jos ihan vaan: kiitos.

keskiviikko 16. kesäkuuta 2010

Kun vuorokausi antaa sulle vain 24 tuntia..

... niin tässä esimerkki siitä miten niihin voi tunkea maksimaalisen määrän asioita. Ottaen siis huomioon sen lähtökohdan, että käytännössä koko päivä kuluu töissä. Aamuyhdeksästä iltakuuteen. Eilinen elämässäni Berliinissä:

* herätys 6.30 ja joogaan 7.30-8.30
* töitä 9-13
* Maikun ja Lauran kanssa lounaalle, kun tytöt otti Berliinissä pit stopin matkallaan Salzburg-Helsinki
* töitä 14-18 ja sitten kotiin
* lenkille, jossa tämän kesän omat enkat: 35 minuuttia hölkkää! Jee, ei vielä tule lähellekään vuosi sitten rikottua 50 minuuttia, mutta on aika makee suoritus kaikenlaisien viime talven sairastelujen jälkeen.
* iltaruoka kotona, jonka jälkeen vielä kaupungille pyörähtämään alennusmyynteihin. Mukaan tarttui pari muotilehteä, yksi paita ja shortsit.
* ja vielä ehti ennen yhdeksää ruokakauppaan!

Illalla kattelin vielä hetken telkkaria ja oli huolestuttavaa/hauskaa huomata, että kun katsoi sarjaa, mitä ei ole aikaisemmin koskaan katsonut, niin ei tuo dubbaaminen edes ärsyttänyt. Itseasiassa, johtui varmaan väsymyksestä, en edes ensimmäiseen viiteen minuuttiin tajunnut mitään "outoa" tuossa jenkkisarjassa :D

maanantai 14. kesäkuuta 2010

Toooooooor!!

Mikä on keltainen, punainen ja musta - ja...
.. roikkuu joka kolmannella parvekkeella
.. on piirretty Starbucksin työntekijöiden poskiin sydämen muotoisena
.. liehuu joka toisessa autossa
.. somistaa näyteikkunoita varmaan Cuccin liikettä myöten?

Saksan lippu.

Miksi:
JALKAPALLO

Miksi jalkapallo?
Koska ME saksalaiset ollaan siinä NIIN hyviä, että tämäkin tyttö kirkui eilen telkkarin ääressä, että "Toooooooor" kun Saksa näytti miten niitä maaleja veistellään.

Sanoisin, että "geil", paitsi että kun opin tänään ruokatunnilla, että sitä ei kannatakaan välttämättä sanoa. Selvisi sitten samalla miksi oon saanut hieman hupaisia reaktioita sillä aikaan tässä ensimmäisen kuukauden aikana. Kiitti vaan kaverit.

sunnuntai 13. kesäkuuta 2010

Paris, mon amour, on se voit encore!

Ainiin, en ole tainnut muistaa täällä sitä julistaa, vaikka tuskinpa tämä kenellekään yllätyksenä tulee. Je vais à Paris!! Lähden parin viikon päästä pitkäksi viikonlopuksi Pariisiin. Pääsen kolmen (?) vuoden tauon jälkeen tapaamaan tuon rakkaan, sydämeni jo vuonna 2004 vieneen kaupungin. And even more, saan nähdä Lauren, joka asuu tätä nykyä Montréalissa SEKÄ Davidin, joka SEKIN muutti Montréaliin pari kuukautta sitten ja SEKIN on sattumalta juuri samaan aikaan Pariisissa. Lauantaille on jo suunniteltu kunnon jälleennäkemiskemut isolla porukalla :)



Ainut mikä matkaan voi tuoda pienen rypyn on EasyJetin laukkupolitiikka. Sanokaas joku, onko yksi käsimatkatavara yksi vai kaksi? Normaalistihan se on kaksi (käsilaukku ja käsimatkatavara, eli mulla aina laukku+reppu), mutta mistä näistä kengännauhabudjetin yhtiöistä tietää.. No, toivotaan ette mua portilla odota lähes 50 euron ullatuuuuus!

PS. Poden muuten päivä päivältä voimistuvaa Kaakkois-Aasian matkakuumetta ja oon viittä vaille varaamassa pikkupikkulentoja tänne pikkupikkuihaniin maisemiin <3





perjantai 11. kesäkuuta 2010

Kauhua satulassa

Johanna, jos susta tuntui hurjalta ajaa Helsingissä mun perässä pyörällä liikenteen keskellä, niin voin vannoa, että saman fiiliksen sain eilen ajaessani 30min Berliinin halki tukka putkella, sydän kurkussa työkaverini perässä. Ainiin, ja 30 asteen lämmössä.

Tämä liikenne täällä on hullua. Tarkoitan sitä. Pyöräilijöitä on kasapäin ja niillä kaikilla on joku kuolemaa uhmaava geeni taskussa, sillä kaikki puskee täällä rekkojen eteen, bussien kylkeen kiinni ja painaa päin punasia, vihreitä, keltasia ja sinisiä. Eilen koin illalla lieviä kauhun hetkiä satulassa..

Ajoin illalla kymmenen jälkeen kotiin, ylitin tarkkana tyttönä ison ja ruuhkaisen risteyksen ja siirryin ajamaan seuraavaa tien pätkää oikeaan laitaan, ratikkakiskojen väliin, niin kuin täällä kovin usein pyöräkaistat on sijoitettu. No, seuraavassa hetkessä nään, että mua VASTAAN TULEE RATIKKA! Iksjuuusmii?!?!?!? Mitä **l*ettiä?!! Vasenta laitaa?

Nopea tsekkaus vasemmalle väistämiseen - ei onnistu, autoja viuhtoo vastaan. Nopea tsekkaus oikealle väistämiseen - AITA!! Epäilen, että luojalla oli sormet pelissä, sillä huomasin noin metrin taaksepäin aidassa syvennyksen, johon kiskoin ensin itseni, sitten pyöräni. Onneksi ratikkakuski oli huomannut mut ja sekin hiljensi menopeliään jo hyvissä ajoin. Luoja myöskin yksin tietää, miksi tuo ratikka tuli tien vasenta laitaa, minä tyydyn kiittämään onneani ja lupaan tästä lähtien pitää pyöräilykypärää päässä AINA kun ajan liikenteen seassa.

Muuten täällä viikko on sujunut lämpimissä tunnelmissa. Elohopea pysyttelee päivisin 30 asteessa ja hauskaa on, että se ei illallakaan juuri putoa varmaan alle 25 asteen. Ainakin nukkumaan mennessäkin parvekkeen ovi on parempi pitää kiinni, koska ulkona on lämpimämpi kuin sisällä (ja voin vannoa, että sisälläkin on lämmin). Myös aamulenkit seitsemän aikaan sujuu jo ensimmäisen kymmenen metrin jälkeen hikisissä tunnelmissa. Mutta oi kuinka paljon mieluummin tämän kaiken otan, kun tuon jatkuvan palelun, joka on pitänyt mua otteessaan aina viime lokakuusta tähän asti!

Eilen oltiin katsomassa baarissa, ulkona screeniltä Germany's Next Top Modelin finaalijaksoa, joka itseasiassa oli aika surkea ja kesti 3 tuntia. Mutta sinänsä tuo tyttöjen vastaisku huomenna alkavaan jatkuvaan fudiksen isolla porukalla seuraamiseen oli ihan hauska. Ja olut oli hyvää. Ja kylmää.

Jalkapallopelit tosiaan starttaa huomenna ja sen näkee jo joka puolella liehuvista Saksan lipuista. Jonkinmoista eläytymistä on havaittavissa myös täällä töissä, sillä toimitusjohtajaltamme tuli eilen viesti, että saamme ensiviikon perjantaina mennä haluamaamme paikkaan kesken työpäivän katsomaan Saksan pelin :) Ja täällä kun ei noita vapaita ihan helpolla heru, niin tämä oli todella iloinen yllätys. Itse ajattelin etsiä jonkun terassin johon paistaa aurinko ja tilata oluen ja ummistaa silmät parin tunnin torkuille.. No ei vaan, koetan virittäytyä fudistunnelmaan jo sunnuntaina Saksan ekalla pelillä!

Liebe Grüße <3

tiistai 8. kesäkuuta 2010

Wie geeeeest?

Viikko vierähti vauhdilla ihastuttavien Marjaanan ja Lauran seurassa. Noin sulopuheisia ja hillittyjä neitoja saa heinäsuovasta suurennuslasilla hakea. Joo, tuota.. piikittely sikseen, lystiä oli kerrassaan kovasti. Tyttöjen saapuessa tiistaina kaupunkiin, palelun määrä oli sitä luokkaa, että Maikun viesti kentältä kuuluikin ainoastaan, että ** jee, mistä täältä saa toppahousuja? Loppuviikosta kuitenkin saatiin vihdoin tänne sitä kauan odotettua auringonpaistetta ja lämpöä, siksipä viikonloppu kuluikin puistoissa istuskellessa. Muotilehtiä, jätskiä, ulkona syömistä, kirppareita.. siinäpä meidän viikonlopun resepti - ja sehän maistui!

Tässä muutamia kuvia viikonlopulta:



Hackeschehöfillä oli tosi hieno tanssishow ja pisteet pojille asfaltilla breikkaamisesta. Auts.



Lauantaina päivän kruunasi pesto-tomaatti-mozzarella pasta ja huurteinen olut Berliinin parhaalla terassilla. Aaaah.



Mi chicas.



E una chica muy cool.

Kaikki hienot valokuvat (c) Marjaana Tiilikainen

Löydettiin sunnuntaina aivan ihana libanonilainen ravintola Kastanienallella: BABEL! Herkullista ruokaa, edulliset hinnat, palvelu vähän mitä sattuu, mutta ei paljon harmittanut, kun istuttiin mukavasti varjoisalle terassille valtavien falafel-annosten, mangomehun ja tarpeeksi tulisen chilikastikkeen kanssa.

Tämä viikko jatkuu säiden puolesta upeana. Koetan nauttia niistä jokaisen ruokatuntiin kuuluvan 60 minuuttia täysin siemauksin. Joogassa käyn edelleen jotain viisi kertaa viikossa, koska se vaan on niin parasta! Missään muualla ei rauhoitu ja rentoudu niin hyvin ja en usko, että ilman tuota venyttelyä ja lihashuoltoa mun kroppa olis näin(kään) hyvinvoiva, kun päivästä 9h kuluu istuessa (ja vielä melkoisen epäergonomisesti).

Perjantaina menen rohkeasti töiden jälkeen kampaajalle. Sisälläni möyryää valtaisa ristiriita siitä, kun toisaalta ei haluaisi luopua pituudesta ja tästä luonnollisesta väristäkin tykkään - toisaalta siitä on iäisyys kun olen kampaajalla tehnyt jotain, minkä.. öö.. edes huomaa :) No, jos kampaaja puhuu yhtä vähän englantia kuin varaustyttö, voi lopputulos todella ollakin yllätyksellinen! Viikonloppuna lauantai on myös työpäivä kun ollaan eräillä messuilla. Illalla on tuohon tapahtumaan kuuluvat kemut, jonne ollaan yhden työkaverin kanssa menossa. Siinäpä suunnitelmia tälle loppuviikolle.

Kiitos kaikille ihanille ystäville, jotka on piristäneet mun päiviä saapumalla tänne, laittamalla viestejä tai kirjoittelemalla FB:ssä. Olette tosi tärkeitä ja odotan jo päästä näkemään kaikki taas loppukesästä Suomessa :)

Loppuun oodi frozen yogurtille:

"Oooooo, kupissani keinuu
rakkaus suurin ja ainoo.
Vihdoin kohdattiin ja se oli tapaaminen hellä
rakkautta ensi silmäyksellä.
Jäätynyt jugurtti, ei haittaa muutama lisä kilo,
työpäivän piristää, tuo korvaamaton ilo!"

http://www.yoli-berlin.de/


PS. Pitäisköhän ensi kerralla kirjoittaa tätä blogia vähän vähemmän väsyneenä :D

keskiviikko 2. kesäkuuta 2010

Tigger and Puh in Berlin

Oi joi tässähän on vallan viikko vierähtänyt etten ole tänne kirjoitellut. Mutta siihen on hyvä syy. Sain torstaina rakkaan ystäväni tänne kylään ja olipa IHANAA kerrassaan! Parasta oli vaan ottaa iisisti ja hengailla yhdessä. Perjantaina käytiin Rebeccan synttäreiden kunniaksi lasillisilla ja lauantaina nautimme ainoasta ei-sateisesta päivästä suuntaamalla pitkän kävelylenkin kautta eläintarhaan. Okei, no se pitkä kävelymatka tarkoitti tälle tytölle isoa Häagen Dazs annosta puolessa välissä matkaa, mut käveltiin silti!



Zoossa oli paljon eläimiä. Osa niistä lensi. Osalla oli enemmän karvaa kuin toisilla. Ja osa ui. Ne lentävät on lintuja.



Mun lemppareita oli kauniit kirahvit. Oi ollapa noin pitkä ja sievä! Kaulan pituus selvästi voi kuitenkin välillä käydä hermoon - onneksi on tolppa minkä päällä päätään voi leipuuttaa.





Myös apinat oli aivan ihania!! Apinoiden ruokailua katsellessa hiipi nälkä myös näiden turistien masuun ja tultiin tähän minun alakertaan (oikeesti, kirjaimellisesti matka tähän ravintolaan tarkoittaa matkaa hissillä alas) Pooja-nimiseen intialaiseen ravintolaan. Namaskaar ja tadaasana miten HYVÄÄ ruokaa oli!!



Tuohon oli lisänä vielä sitä rapsakkaa leipää kolmella eri soosilla, sitä pehmeää leipää ja laskun jälkeen tarjoilijapoika kiikutti meille vielä jotkut mangoshotit. Kyllä turistien kelpasi täysien masujen kanssa käydä kaupasta illaksi vähän euroviisujuomaa ja suklaata. Ja kuinkas sitten kävikään - ME VOITETTIIN EUROVIISUT! "Love oh love, gotta tell you how I feel about you.." aaaand 12 points goes to.. Germany.. wunderbar!

Sunnuntaina pakoiltiin vesisadetta useissa kahviloissa, käytiin vähän Mauerparkissa, käytiin taas vähän jossain kahvilla ja syömässä.. ja illalla katsottiin piirrettyjä. Maailman ihaninta rentoilua <3

Eilen sitten oli kaverienvaihtopäivä, sillä Kata lenteli takaisin Suomeen ja tilalle tulivat ihanat siskokset! Ei siis mun. Mutta keskenään. Nyt vaan pari päivää töissä kärvistelyä ja luvassa on aurinkoinen viikonloppu tyttöjen kanssa!