Innen Stadt Außen

"Innen Stadt Außen ist die erste Einzelausstellung des dänisch-isländischen Künstlers Olafur Eliasson in einer Berliner Institution. Thematischer Ausgangspunkt der speziell für den Martin-Gropius-Bau konzipierten Ausstellung ist Olafur Eliassons enge Beziehung zu Berlin – der Stadt, in der er seit vielen Jahren lebt und arbeitet und in der er ein ungewöhnlich facettenreiches Atelier etabliert hat, das Recherche, Produktion und Lehre gleichsam miteinander verbindet. Seit 2009 hat er eine Professur an der Universität der Künste Berlin und leitet dort das Institut für Raumexperimente."



Hieno näyttely, jonka viimeiset huoneet on elämys, josta voi helposti maksaa tuon 11 euroa. Martin Gropius Baun kirjamyymälässä löytyy herkkuja niin Berliinifiilistelyyn, valokuvaukseen kuin moneen muuhunkin hurmaavaan aiheeseen.



"Innen Stadt Außen concerns itself closely with the relationship between museum and city, architecture and landscape, as well as between space, body and time. The site-specific investigations within the museum are amplified and commented on through ephemeral projects in public space, thus linking the Martin-Gropius-Bau to various places within the city."


(image and texts from here)

(other photos by Rebeccas super cool talented photographer boyfriend :)

Berlin photographed

Voi kun mulla olisi järjestelmäkamera. Ja voi kun osaisi ottaa valokuvia. Tämä kaupunki on katuvalokuvaajan mekka. Rankkasadekuuron kirkastamaan kaupunkiin oli kuitenkin pakko päästä vähän kuvailemaan. Tässä peruspulliaisen peruspokkarilla sunnuntaina ottamat kuvat.



























Miltä näyttää Berliini teidän silmin, näiden kuvien kautta?

Karneval der Kulturen

Olin vielä sunnuntainakin fiilistelemässä Karneval der Kulturen tunnelmaa ja tapasin kerrassaan ihania uusia ihmisiä. On ihana huomata, että maailmassa on tuollaista avointa ystävällisyyttä ja hyviä sydämiä. Vihdoin myös koetti päivä, jolloin tarkeni näin kesäisissä vaatteissa.



Jotenkin vaan tuntui siltä, että näin Saksassa festareilla on pakko ottaa kuva makkaroista. Itse pysyttelin kuitenkin turvallisesti McFlurryssa.





Tässä kuvassa yhdistyy hyvin muutamia havaintoja yleisestä katukuvasta sunnuntaina. Lähes kaikki tulee vastaan olut kourassa, mutta varsinaisesti humalassa en ole vielä nähnyt ketään. Kaikki polttaa tupakkaa. Ja ennen kaikkea kaikki hengailee pihalla, puistoissa, silloilla ja vaikuttaa siltä, ettei kenelläkään ole kiire minnekään.



Ja vielä muutama kuva tunnelmaa.

Sleeping in and eating out

Superlössö. Minä ja mun lauantai. Energiankeräämisviikonloppu alkoi kirjaimellisesti energian keräämisellä, sillä päivään on sisältynyt paljon syömistä, 10 tunnin yöunet ja siihen päälle tunnin päikkärit. Voi siis olla, että jotain pientä väsymystä oli tuossa viikolla kertynyt :)

Kävin kiertelemässä Karneval der Kulturen -festareilla, mutta jostain syystä olen näköjään vaan kuvannut mun ruokia :)

Akitatsu sushi oli huhujensa mukaisesti edullinen - viidellä eurolla sai tämän setin ja mukillisen vihreää teetä. Täytyy kyllä sanoa, että parempaakin sushia olen syönyt. Hauska tuossa paikassa se, että siellä on happy hour (kaikki puoleen hintaan) joka päivä aina kello 22.30 asti. Aika höveliä.



Pääsin vihdoin testaamaan pistaasipähkinäjätskiä, joka päihitti tuon perussuklaan mennen tullen. Olin vähän haaveillut Benin ja Jerryn kohtaamisesta, mutta tämä nyt sai korvata treffit poikien kanssa.



Tuplasin jälkiruokasaldon ostamalla festareilta tämän Belgialaisen vohvelin Nutellalla. OMG. HYVÄÄ! Aivan järkyttävän hyvää. Näitä saa muistaakseni myös Mauerparkista, joten taas yksi syy lisää sunnuntaisin tallustaa sinne!



Illalla oon vaan syöny lisää ja lukenut jotain blogeja ja katsonut toisella silmällä tuota Bayern - Inter -peliä, jossa oikeesti pojat voisi pärjätä vähän paremminkin. Muutenkin olisi hauskempaa, jos maaleja syntyisi vähän enemmän, pelaajat saisivat kesken pelin riisua paidan ja kamera ottaisi pikkusen enemmän lähikuvia noista pelaajista..

Oon myös kehitellyt kauhuskenaarioita hammaslääkäriin menosta, mutta kuukauden kestänyt hampaan vihlominen ei sekään enää jaksa kiinnostaa. Onneks on just sitten pitkät pyhäpäivät ja vakuutusyhtiöstä ei saa ketään kiinni kuka kertoisi mihin mun pitää mennä ja.. voisinkohan sittenkin odottaa elokuulle ja mennä Suomessa vasta??

Huomenna jos koettaisi olla vähän energisempi. Aamulla joogaa ja iltapäivästä olisi jotkut noihin festareihin kuuluvat beach partyt, joihin voisi tämän laiskan takapuolen ja särkevän hampaan viedä tuulettumaan.

Aber jetzt, guten Nacht alles, schlaf gut <3

Kypärä, joogamatto ja sateenvarjo

Pyhä kolminaisuus, josta ensimmäistä olen tällä viikolla kipeästi kaivannut, toista kovasti käyttänyt ja kolmannen hajottanut. Tämä sää ilmeisesti masensi jo sateenvarjonkin ja se on paha homma jo silloin se. Täällä Berliinissä joka toinen kaupunkilainen tuntuu huristelevan fillarilla, mutta se ei suinkaan tarkoita, että liikenteessä olisi mukavaa tai turvallista. Päinvastoin. Autot ajaa niin läheltä, että lähes sivupeilit sujahtelee farkkujen taskuihin. Hurjapäät vetää fillareilla Unter den Lindenin liikenteen keskellä autojen, rekkojen ja bussien väleissä ja minä pieni koetan Piparminttu-pyöräni ohjaustankoa rystyset valkoisina puristaen päästä päivittäin hengissä töihin ja töistä kotiin.

Alkuviikolla eräänä iltana koetin etsiä vähän rauhallisempaa reittiä töistä kotiin (ei siis Friedrichsstraßea pitkin) ja ylitin kadun (ei suojatietä, mutta ei myöskään liikennettä) kohdasta, jossa joku peruspetteri myös ylitti katua. Ilmeisesti oli vähän huonompi päivä peruspetterillä, kun se löi mua kävellessään käsivarteen. Huusi jotain saksaksi ja PAM. Häkellyin niin paljon, etten voinut kuin hiljaa jatkaa matkaani silmät teelautasen kokoisina. Benjamin koetti kyllä töissä seuraavana päivänä selittää, että se on katsos vaan näiden saksalaisten tapa iskeä naisia. Että kauniilla naisilla on täällä aina käsivarret ihan mustelmilla. No, silloin jo jaksoin hymyillä tapahtuneelle.

Lievää kulttuurisopeutumisen kriisivaihettä (lue: ottaa päähän jokainen pienikin asia, väsyttää, ei huvita mikään) täällä kärsitään ja olen koettanut saada sekä mieleen rauhaa että toimistotyön kangistamaan kroppaani vähän liikettä joogalla. Toisinaan vaan rentoutuminen on tunneilla kaukana. Kuten eilen aamulla, kun olin ainut oppilas koko tunnilla (!) ja opettaja ystävällisesti yritti kääntää liikkeiden ja asentojen nimiä englanniksi. Paino sanalla ”yritti”. Minä parka koetin tulkita taas pohkeen ja pakaran välistä kurkkien, että puhuuko se onneton mulle käsittämätöntä saksaa, huonoa englantia vahvalla aksentilla vai oliko kenties kyseessä joku sanskriittimantra...


(kuva www.home-yoga.de)

Nyt on onneksi edessä pitkä viikonloppu, sillä näillä helluntai on kaksipäiväinen heilanpyydystysjuhla. Tuplatsäänssit siis – fiksua :) Viikonloppusuunnitelmana on vain ja ainoastaan kerätä jostain vähän energiaa ja positiivisuutta. Katsotaan mitä kaikkea se sitten tulee sisältämään. Viikonloppu alkoi joogalla, jossa kylläkin mun ajatus jo puolessa välin tuntia lähti harhailemaan suuntaan Bisse. En saanut tuopillisen himoa mielestäni vielä loppurentoutuksessakaan ja viimeisten oooom shaaanti shaaaantien kohdalla olin jo miettinyt millaiset voileivät teen siihen kylkeen ja kuinka ihanaa onkaan sohvalle lösähtää. Very Zen, I'll say.

Kiitos kaikille teille ketkä ootte sanoneet tätä blogia lukevanne. Tulee hyvä mieli. Vaikka en myönnäkään että mulla todellakaan olis mikään koti-ikävä. Minulla? Hah, never. Ei todellakaan. Ehkä vaan ihan vähän ikävä ystäviä <3

Leffatreffejä

Väsy. Yhdeksäntuntiset työpäivät pelkästään tietokonetta tuijottaen tekee tikrustakin lähes vihanneksen. Kovin vähän on enää siinä vaiheessa energiaa, kun on kuudelta saanut pyörän alleen, polkaissut kotiin, tehnyt ruokaa ja todennut että edelleen sataa ja on kylmä. Ihan turha lähteä pihalle tai muutenkaan tehdä mitään hyödyllistä.

Leffassa tuli käytyä sunnuntaina ja eilen. Sunnuntaina käytiin Rebeccan kanssa katsomassa A Single Man, joka oli loistava! Suosittelen lämpimästi jos sitä ei joku vielä ole nähnyt. Tom Fordin esikoisohjaus. Aivan mahtavat näyttelijäsuoritukset ja loistavasti kulkeva juoni. Annan viisi tähteä.



Eilen mentiin Anninan kanssa tsekkaamaan Up in the Air, joka oli taattua viihdettä á la Junon tekijät. Piristi kummasti kerrostalon kokoisen minttusuklaabrownien kanssa nautittuna. Annan neljä tähteä ja minttusuklaabrownielle kuusi.




Mutta hauskinta oli kyllä sunnuntaina kun GB Glacen (täällä Langnesen) mainoksen jälkeen laitettiin valot päälle leffateatteriin ja ihmettelin siinä ääneen, että mikäs juttu tää on. Luulin, että Rebecca vitsailee, että kohta tulee katsos jäätelön myyjä tänne - vaan ei, ei se mikään vitsi ollut! Samassa ovi aukeaa ja jätskipoika astuu sisään kuin supersankari ikään! "Und will jemand eis kaufen?" fragt er und "jaaaaa, ich will!" schrie ich zurück :) Kerrankin sai laillisesti syödä jädee leffassa. Ei sillä, että Suomessa olisin muutamaan kertaan McFlurryn saliin salakuljettanut.

Lysti ei kuitenkaan loppunut jäätelöön. Eilen leffaan mennessä Annina pysähtyi tiskille ja totesi kylmän viileästi, että taidanpa ostaa bissen mukaan leffaan. Että mitä häh? Olutta? Leffaan? Jätskiä, olutta, mitä seuraavaksi, varmaan siellä saa poltella sikaria tai ottaa kokovartalohieronnan - ihan vaan siinä leffaa katsellessa. Ai caramba die Deutsche!

(kuvat finnkino.fi)

Jos tää olis muotiblogi..

..niin tää esittelis tässä tälleen tänään ostettuja juttuja. Ja tällaisena lokakuisen kylmänä sadepäivänä ei muutakaan tekemistä jaksa keksiä, niin otinpa pari kuvaa.

Farkut. Eipä niissä mitään sen kummempaa. Pakko oli lisätä lämpimien vaatteiden osuutta vaatekaapissa.



Joogapaita. Siellä joogapaikassakin on salissa viileä ja mullahan on mukana vaan toppeja.



Neuletakki. Lämmintä vaatetta tarvii töihinkin lisää. Mieltä ylentävää. Mielummin ostaisi jotain kesäistä..



Ihana ice cream girl raitapaita! En osannut päättää onko tää übercool vai siwan kassa, joten ostin sen ja tajusin, että sehän on selkeästi ice cream girl shirt :)



Ja vielä vähän sateista päivää piristämään muotilehtiä, musaa ja säärystimet, joita voi hyvin käyttää lapasina pyörällä ajaessa! Hätä keinot keksii, kun ei lapasia löytynyt :)



Ei mulla muuta. Vähän arvaan ettei nää ostokset hirveesti kiinnostanut ketään :D Tänään suuntaan vielä salille, huomenna jos sää sallii, niin luvassa kirppiksillä kiertelyä erään kaverin kaverin kanssa ja illalla yhden työkaverin kanssa leffaan. A Single Man. Ja todella toivon, että tämä sitten varmasti kans on originaaliversio..

Lauantai-iltani kymmenen saksalaisen bodarin kanssa

Sori vaan Maikkarin pojat, semmoisia köriläitä keiden seassa tänään olin salilla, ei ihan tuolla kotikulmilla pyöri :) Sain ilmaisen tutustumiskäynnin fitness-keskukseen, joka itseasiassa oli aivan loistava. Hymyssä vaan oli pitämistä, kun ympärillä hääri pumpattuja saksalaisia miehiä tiukissa valkoisissa teepaidoissa. Ja jokainen niistä varmaan nukkuu solariumissa. Ja niin yrmyillä ilmeillä, että meinasi tulla pissit housuun kun säikähdin, että menin yhteen laitteeseen, missä yhdellä niistä oli vielä sarja kesken.

Viimeistään olin revetä siinä vaiheessa, kun yksi GünterJürgen aloitti vieressä pumppaamaan rautaa mp3-soitin huutaen täysillä musaa korvakäytäviin ja varmaan oli tosi mukaan tarttuva biisi, sillä äijä sarjan välissä hellyyttävän epävireisesti laulaa luikautti "babe girl, you're a staaaaar" :D

Huh, näin kahden viikon oleskelun jälkeen tulee välillä pieniä väsymisiä saksankieleen. Niinkuin esimerkiksi eilen IHANALLA joogatunnilla, jossa jouduin toteamaan, etten ymmärrä SANAAKAAN mitä se ohjaaja puhui. Aidosti. En sanaakaan. Olisi yhtähyvin voinut vetää sen tunnin hindiksi. Koeta siinä sitten vääntäytyä asanoihin ja kurkkia samalla pakaran ja pohkeen välistä, että mitä ihmettä seuraavaksi tapahtuu. Ohjaaja kun ei siis itse juuri tehnyt mitään. Ohjasi vaan.

Toinen koskettava keskustelu käytiin tänään tuon kuntokeskuksen vastaanotossa. Mun mielestä keskustelu meni näin, mutta epäilen, että jotain jäi taas hämäränpeittoon:

Pirita: Moi, mä tunnen Fabianin ja..
Respatyttö: Ai sä oot se!
Pirita: Öö, joo.. tota.. no, se sanoi, että voisin tulla kerran tänne ilmaiseksi treenaamaan.
Respatyttö: Joo, oletko sä Sveitsistä?
Pirita: Ei, mä tulen Suomesta.
Respatyttö: Ai, kun mä ajattelin kun sulla on kaulahuivi.

TÄH? *huokaus*

PS. Kuva ei liity suoranaisesti tämän päivän treenaukseen. Sen vaan nappasin mielikuvia luomaan täältä.

Cool sightseeing

Oi se on sitten vapaapäivä ja vihdoin aikaa tutustua vähän nähtävyyksiin. Pikkuisen kylmä siellä tuntuu olevan, mutta teenpä silti eväät reppuun ja lähden uudella Piparminttu-pyörälläni iloisesti huristelemaan kohti Schloß Charlottenburgia. Siellähän on kiva syödä sitten eväsleivät nurmikolla.

1. Ai venäjä, täällähän on siis TODELLA kylmä. Noh, oonhan sentään Suomesta, ei kun matkaan vaan. Ensimmäisenä joku rakennus. Tältä ne kaikki näyttää.



2. Toinen ihan samalta näyttävä rakennus.



3. Hrrrr... sormet alkaa kirkua jo kylmyyttään, mutta eihän täällä missään nyt lapasia enää myydä. Eteenpäin vaan, kun kerran reissuun lähdettiin. Tässä on se Brandenburgin Portti. Joo moro. Läpi vaan. Väistäkää TURISTIT!



4. Oi kun kaunista! Kiva jos tuntisi sormensa.



5. Siegessäule. Remontissa. Niin just.



6. Hallelujah, siinä se linna nyt viimein on. Just. Mikä on nopein reitti takaisin ja miten lähellä on lähin Starbucks?




7. Mun sormet ehkä kohta oikeesti tippuu irti kämmenestä. Pitäisköhän tilata kaksi lattea, toisen joisi ja toiseen upottaisi kädet...



8. Vihdoin kotona! Cherry pie and tea <3 Jälkeenpäin ajateltuna olisin voinut käydä vaan ostamassa alakerrasta tän piirakan. Se olis itseasiassa ollut TODELLA hyvä idea.

LADY GAGA!!

"Just a second it's my favourite song they gonna play, and I cannot text you with a drink in my hand, eh? You should've made some plans with me, you knew that I was free, and now you won't stop calling me, I'm kind of busy.."

Lady Gaga rokkasi eilen O2 areenalla isosti. Yleisö oli jotenkin tahmeaa mun mielestä, mutta itseäni sen en antanut haitata, vaan laitoin likoon kaikki 15 vuoden aikana opitut tanssimuuvit sekä kaikki Samuelin laulutuntien opit, kun hoilasin ja bailasin mukana sen mitä nilkoista ja kurkusta irtosi :) Ja lähimmille tytöille taisi tulla tuskallisen selväksi, että osaan ulkoa molempien levyjen lähes kaikki biisit :D

Keikka oli aivan upea visuaalisesti. Ja osaa se mimmi laulaakin. Balladit Brown Eyes ja Speechless oli kertakaikkisen upeita esityksiä. Ja jos joku ei laulamiseen jaksanut niin kiinnittää huomiota, katseltavaa varmasti riitti alusvaatteisillaan piikkikorkkareilla pianoa (sekä käsillä että yhdellä jalalla) kyykyssä soittavassa naisessa. Ainiin ja se piano oli samaan aikaan vielä liekeissä.

Riehaannuin jopa niin totaalisesti, että ostin bändipaidan. Keikkapaidan. Kiertuepaidan. Mikä se nyt ikinä onkaan, koska en vielä tähän päivään mennessä ole ikinä mistään keikalta semmoista ostanut. Eli ihan virallisesti bin ich jetzt eine kleine Monster. *puts her hand up like a paw*

(kuvat mtv.com)

A perfect Sunday

Ihana päivä. Löysin eilen tuon Soundsin biisin (edellinen postaus) ja olen sitä tänään valehtelematta kymmeniä kertoja kuunnellut. Siinä vaan tiivistyy jotenkin niin paljon mun elämää tällä hetkellä. Monen asian suhteen sitä vielä hakee itseään ja omaa ääntään. Tänään mun on ollut tosi hyvä olla täällä.

Kun pyörän ostaminen ei eilen Frau A:n kanssa oikein onnistanut, niin otin tänään uuden lähestymisen asiaan Herr B:n kanssa. Haha, siis juu, tosiaan etunimetkin alkavat A:lla ja B:llä. Suuntasimme ihastuttavaan Mauerparkiin ja sieltähän mulle beibi löytyi kainaloon alta aikayksikön! Tässä siis meine neue liebling - Peppermint. Eikö ihan sopiva nimi tuohon väritykseen?



Mauerparkissa on muurin lisäksi valtavan kokoinen ulkokirppis, mutta sekin kalpenee tälle valtavan kokoiselle ulkokaraokelle!! OMG mikä idea! Ja toimii kuin jyrä. Lupasin että viimeisenä sunnuntaina täällä käyn laulamassa :)





Kastanienallee on aivan hurmaava katu jonne aion viedä jokaisen tänne tulevan vieraan. Söpöjä kahviloita toinen toisensa perään ja myös kohtuullisen hurmaava Ben&Jerry's kahvila, jonne ehkä sitten paluumatkalla oli pakko poiketa. Jos jotakuta kiinnostaa saksalainen musa, niin löysin tänään tämmöisen germaanirokkibändin kuin Mister Sushi, jossa B:n veli soittaa. Gefällt mir ganz gut!



Ilta-auringossa kävin vielä tekemässä tunnin kävelyn tuossa lähiseuduilla. Nyt jos olisin tosi reipas, niin opiskelisin vähän saksaa. Jos en, niin avaan ehkä telkkarin tai alan kertaamaan Lady Gagan biisien sanoja, jotta varmasti voin laulaa tiistaina mukana alusta loppuun asti :)

PS. Äitille ja kaikille muillekin äideille vielä oikein ihanaa äitienpäivän iltaa!