Kauhua satulassa

Johanna, jos susta tuntui hurjalta ajaa Helsingissä mun perässä pyörällä liikenteen keskellä, niin voin vannoa, että saman fiiliksen sain eilen ajaessani 30min Berliinin halki tukka putkella, sydän kurkussa työkaverini perässä. Ainiin, ja 30 asteen lämmössä.

Tämä liikenne täällä on hullua. Tarkoitan sitä. Pyöräilijöitä on kasapäin ja niillä kaikilla on joku kuolemaa uhmaava geeni taskussa, sillä kaikki puskee täällä rekkojen eteen, bussien kylkeen kiinni ja painaa päin punasia, vihreitä, keltasia ja sinisiä. Eilen koin illalla lieviä kauhun hetkiä satulassa..

Ajoin illalla kymmenen jälkeen kotiin, ylitin tarkkana tyttönä ison ja ruuhkaisen risteyksen ja siirryin ajamaan seuraavaa tien pätkää oikeaan laitaan, ratikkakiskojen väliin, niin kuin täällä kovin usein pyöräkaistat on sijoitettu. No, seuraavassa hetkessä nään, että mua VASTAAN TULEE RATIKKA! Iksjuuusmii?!?!?!? Mitä **l*ettiä?!! Vasenta laitaa?

Nopea tsekkaus vasemmalle väistämiseen - ei onnistu, autoja viuhtoo vastaan. Nopea tsekkaus oikealle väistämiseen - AITA!! Epäilen, että luojalla oli sormet pelissä, sillä huomasin noin metrin taaksepäin aidassa syvennyksen, johon kiskoin ensin itseni, sitten pyöräni. Onneksi ratikkakuski oli huomannut mut ja sekin hiljensi menopeliään jo hyvissä ajoin. Luoja myöskin yksin tietää, miksi tuo ratikka tuli tien vasenta laitaa, minä tyydyn kiittämään onneani ja lupaan tästä lähtien pitää pyöräilykypärää päässä AINA kun ajan liikenteen seassa.

Muuten täällä viikko on sujunut lämpimissä tunnelmissa. Elohopea pysyttelee päivisin 30 asteessa ja hauskaa on, että se ei illallakaan juuri putoa varmaan alle 25 asteen. Ainakin nukkumaan mennessäkin parvekkeen ovi on parempi pitää kiinni, koska ulkona on lämpimämpi kuin sisällä (ja voin vannoa, että sisälläkin on lämmin). Myös aamulenkit seitsemän aikaan sujuu jo ensimmäisen kymmenen metrin jälkeen hikisissä tunnelmissa. Mutta oi kuinka paljon mieluummin tämän kaiken otan, kun tuon jatkuvan palelun, joka on pitänyt mua otteessaan aina viime lokakuusta tähän asti!

Eilen oltiin katsomassa baarissa, ulkona screeniltä Germany's Next Top Modelin finaalijaksoa, joka itseasiassa oli aika surkea ja kesti 3 tuntia. Mutta sinänsä tuo tyttöjen vastaisku huomenna alkavaan jatkuvaan fudiksen isolla porukalla seuraamiseen oli ihan hauska. Ja olut oli hyvää. Ja kylmää.

Jalkapallopelit tosiaan starttaa huomenna ja sen näkee jo joka puolella liehuvista Saksan lipuista. Jonkinmoista eläytymistä on havaittavissa myös täällä töissä, sillä toimitusjohtajaltamme tuli eilen viesti, että saamme ensiviikon perjantaina mennä haluamaamme paikkaan kesken työpäivän katsomaan Saksan pelin :) Ja täällä kun ei noita vapaita ihan helpolla heru, niin tämä oli todella iloinen yllätys. Itse ajattelin etsiä jonkun terassin johon paistaa aurinko ja tilata oluen ja ummistaa silmät parin tunnin torkuille.. No ei vaan, koetan virittäytyä fudistunnelmaan jo sunnuntaina Saksan ekalla pelillä!

Liebe Grüße <3