sunnuntai 25. heinäkuuta 2010

Das perfekte, letzte Wochenende

On katkeransuloista, että viimeinen viikonloppu Berliinissä oli näin mahtava. Heittäydyin täysin sydämin nauttimaan tästä kaupungista, sen tunnelmasta, tunteista, ihmisistä ja maisemista.

Lopputuloksena rakastuin entistä enemmän kaikkeen.

Perjantaina kävin viimeisen kerran rakkaassa joogapaikassani. Miten mulla voikin jäädä ikävä noita ihania opettajia, tuota valoisaa ja rauhoittavaa salia. Paikkaa, jossa olen useammankin kyyneleen vuodattanut ja niin monta valoisaa ajatusta sisältäni löytänyt.



Illalla lähdimme ulos ihanan ystäväni Christianen kanssa ja päädyimme viettämään railakkaan illan. Allekirjoittanut hikoili tanssilattialla kuin possu (koeta rakas lukija nyt olla miettimättä tuota edellistä postausta) ja päätyi jopa tekemisiin saksalaisen poliisin kanssa ;)

Lauantaina tapasin lisää ihania, tällä kertaa pääosin suomalaisia ihmisiä ja kotiin paluu venyi lähemmäs aamua. Tänään makasin Potsdamer platzin puistossa, kuuntelin musiikkia ja nautin siitä miten vahvasti aurinko kuumensi ihoa. Hurja tuuli puhalsi pilviä, kaatoi mun pyörän kahdesti ja mä hymyilin hieman, because wind is good. Wind means change.

Samaan aikaan olen tässä ollut vielä etäturistioppaana toiselle grow-vaihtarille, Brianille, joka matkaa Skandinaviaturneeta tällä hetkellä Helsingissä ja majoittuu Elinan luona, joka asuu.. no.. siis minun luona. Niinpä, ystävyys ei ole maantieteestä kiinni. Ja unohtumattomia muistoja ei kukaan voi sinulta vielä pois. Näihin kahteen luottaen jatkan nyt tavaroiden pakkaamista. Kaksi viimeistä päivää on enää jäljellä tästä kappaleesta elämässä.




* * *

It is bittersweet, that the last weekend in Berlin was one of the best. I let myself breath deep this city, it's unique atmosphere, the emotions, the people, the city views. And I fell in love even more.

On Friday I had my last yoga in a place that has the most amazing teachers, most beautiful rooms and an atmosphere, that has made me even tearful on a few occasions - but most importantly offered me a place to calm down and find new strenght and light in my life.

Friday night we went out with beautiful Christiane. I ended up sweating on the dance floor like a little pig (please try not to think the previous post right now, ok?) and had a great time. Oh, and the club had free chocolate! :) How endearing!

Saturday came along with more lovely, mostly Finnish people. Good times until the morning light. Today I was laying in the Potsdamer Park. Skin almost burning in the sun. Hair flowing in the strong wind. And I did smile a bit, because wind is good. Wind means change.

All at the same time I have been long distance tourist guiding another "grow-ambassador", Brian on his weekend in Helsinki. Indeed, all goes to show, that friendship is not geographically bound. And that unforgettable memories always stay in your heart. Relying on these two thoughts, I continue packing my Berlin-life. Two days remaining of this chapter in my life.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti